Ennen kesälomalle lähtöä Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa käsiteltiin useampi tärkeä asia. Niiden joukossa oli Vihreiden, Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton yhteinen aloite Nurmijärven kunnan hakeutumisesta mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta malliin.
Aloitteen käsittelyn aikana kävi jo ikävällä tavalla selväksi enemmistön asenne aloitetta kohtaan. Se nähtiin ainoastaan kulueränä ja byrokratiaa lisäävänä asiana. Olipa sille jostain kiskaistu huikea hintalappukin: 55 000€. Aloiteen ja asian todellista hyötyä ja tarkoitusta ei haluttu nähdä. Sen yhteydessä kunta olisi sitoutunut tavoitteellisesti kehittämään lasten oikeuksien toteutumista sekä lasten osallisuutta kaikilla hallinnonaloilla. Tällä hetkellä osaamista meillä on pääosin sivistystoimen hallinnonalalla.
Äänestystulos. Punaisella aloitetta kannattaneet valtuutetut.
Suurimman osan valtuutettujen mielestä Nurmijärvellä toteutetaan jo nyt niin kiitettävästi lapsiystävällisen kunnan täyttäviä toimintatapoja, että tarvetta mukaan hakeutumiselle ei ole. Tämä osoittaa ikävästi sen, kuinka vähän lasten oikeuksista todellisuudessa tiedetään. Äänestyksessä 18 valtuutettua (Vihreiden, Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistoliiton ryhmät kokonaisuudessan) olivat malliin mukaan lähtemisen kannalla. Kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, SMP-ryhmä ja kristilliset olivat tätä vastaan.
Seuraavassa aloitteeseen liittyvä pitämäni Vihreiden ryhmäpuheenvuoro, jonka voit halutessasi myös katsoa tästä:
Millainen kunta on lapsiystävällinen?
Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.
- YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
- lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
- lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.
Toteutuvatko edellä mainitut asiat Nurmijärvellä? Esityslistassa asiakohdassa on 10-kohtainen tsekkauslista alakohtineen, jolla lapsiystävällisyyden toteutumista kunnassa voi tarkastella. Kuinka moni luki sen? Jos luki niin, luulisi useammassa kohdassa omantunnon kolkuttavan. Nurmijärvi ei täytä lapsiystävällisen kunnan kriteerejä.
Otetaan listasta muutama esimerkki:
*Ovatko lapsia koskevia päätöksiä tekevät ja valmistelevat viranhaltijat sekä luottamushenkilöt saaneet koulutusta lapsen oikeuksista? Onko riittävästi tietoa myös esimerkiksi vammaisten lasten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tai turvapaikanhakijalasten oikeuksista?
*Onko kaikissa hallintokunnissa menetelmiä ja riittävä osaaminen kuulla lapsia ja nuoria heitä koskevassa päätöksenteossa?
*Huomioidaanko julkisen tilan suunnittelussa ja kehittämisessä erilaisten lapsiryhmien tarpeet ja kuullaanko näitä ryhmiä?
*Onko lapsen oikeuksien sopimuksen viesti lapsen ja lapsuuden itseisarvosta kunnan toimintaa ja budjetointia ohjaava julkilausuttu periaate? Pidetäänkö lasten oikeuksia, tarpeita, leikkiä, toimintaa ja näkemyksiä yhtä tärkeinä kuin aikuisten vastaavia? Näkyykö tämä toimintojen sekä palveluiden suunnittelussa ja budjetoinnissa?
*Harkitaanko kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ensisijaisesti lapsen etu?
*Arvioidaanko kunnan päätöksiä ja palveluja järjestelmällisesti lapsenoikeusnäkökulmasta?
Meillä lapsivaikutusten arviointia ei tehty edes päätettäessä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen nostosta. Sanottiinpa tässä pöntössä esimerkiksi, että ”kyllä lapset sopeutuvat”. Todellakin lapset sopeutuvat monenlaisiin tilanteisiin osa aikuisten ymmärtämättömyydestä osa mielivallasta johtuviin.
Tätä valtuustoaloitetta käsiteltäessä on kuultu monenlaisia kommentteja ja suoranaisia sammakoita on lipsahdellut suista. ”Turha lähteä mitään plakaattia hakemaan”, ”tähän ei laki velvoita”, ”onhan näitä hinkuja ja vinkuja”, ”tästä tulee lisäkustannuksia ja mitä lisäarvoa on byrokratian lisäämisellä”…
Nämä lainaukset kertovat karua kieltään ja ovat yksi suuri syy sille, miksi Nurmijärven tulisi lähteä mukaan lapsiystävällinen kunta -malliin. Asenteissa ja toimintatavoissa on tarkastelun ja korjaamisen varaa. Sosiaalisessa mediassa on tuotu ainoastaan esiin hankkeen tuomat palkkakulut, jotka nekin on todennäköisesti ylimitoitettu. Missään kohtaa ei ole keskusteluun tuotu sitä, mitä etua tästä olisi lapsille ja heidän hyvinvoinnilleen.
Lasten tarpeiden kuuleminen ja niihin vastaaminen on vaativaa ja raskasta ja aikuiset joutuvat väkisinkin tulemaan omalta mukavuusalueeltaan pohtiessaan näiden pienten ihmisten, vauvojenkin tarpeita. Usean vuoden päätöksenteossa mukana olleena olen huomannut, ettei Nurmijärven kunta ole näihin tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla vastannut.
On surullista kuulla esittelyteksteissä, puheenvuoroissa tai perustelevissa kommenteissa esille noussut lähtökohta siitä, että kunnassamme toteutetaan jo lapsiystävällisyyttä eikä meidän Nurmijärvellä tarvitsisi olla huolissamme lasten oikeuksien toteutumattomuudesta. Lisäksi vertailemme omia toimintatapojamme muiden kuntien tapoihin ja rakenteisiin ”jos noi ei, niin ei mekään”- mentaliteetilla.
Lapsiystävällisyyttä on aikuisena ja vastuullisena viranhaltijana sekä päätöksentekijänä poistua mukavuusalueeltaan ja antaa edes ajatus sille mitä kaikkea lapsiystävällisyys on tai voisi olla. Vielä merkityksellisempää on arvioida jokaisen päätöksen lapsivaikutuksia. Näin olisimme edes jonkin verran lähempänä tavoitetta lapsiystävällisyydestä.
Tulee aina muistaa, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Ja erityisesti vastuu painaa kaikkia tässä salissa istuvia, jotka päättävät asioita monien lasten hyvinvoinnin ja edun puolesta tai sitten sitä vastaan.
Vihreä valtuustoryhmä tekee muutosesityksen, joka kuuluu seuraavasti:
MUUTOSESITYS 52 § VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN NURMIJÄRVEN KUNNAN HAKEUTUMISEKSI MUKAAN UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA- MALLIN TOTEUTTAMISEEN
Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Nurmijärven kunta hakeutuu mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin.
Tärkeä aloite sai ikävän vastaanoton ja nolon lopun. Toivottavasti kuntalaiset aktiivisesti seuraavat ja vaativat lapsiystävällisyyden toteutumista Nurmijärvellä sekä nostavat esiin niitä päätöksiä, joissa niin ei ole toimittu. On myös hyvä muistaa kuvan äänestystulos kahden vuoden päästä kuntavaaleja käytäessä.