Circulation Oy suunnittelee bioterminaalin sekä hyötymateriaalien käsittely- ja siirtokuormausaseman rakentamista ja käyttöönottoa Klaukkalaan. Suunnittelualue on rakentamaton ja kiinteistön pinta-ala on yhtensä noin 18 ha. Hankkeen tavoitteena on rakentaa ja perustaa alueelle bioterminaali biopolttoaineiden (mm. puujäte, risut, kannot, metsätalouden jätteet ja hevosen kuivikelanta) käsittely- ja siirtokuormausasema sekä hyötymateriaalien (mm. betoni-, tiili-, asfaltti-, rakennus- ja purkutoiminnan jätteet sekä teollisuuden ja kaupan pakkausjätteet) käsittely-, välivarastointi- ja siirtokuormausasema. Hankkeen kolmeen vaihtoehtoon sisältyy myös kallion louhinta ja murskaus.
Hankkeessa on menossa tällä hetkellä ns. YVA-menettely eli ympäristövaikutusten arviointimenettely. On erittäin tärkeää, että asukkaat ja yhdistykset jättävät asiasta mielipiteensä. Mielipiteet tulee jättää 4.10.2019 mennessä joko postitse: Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki tai sähköpostitse kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi. Laita huomutukseesi viite UUDELY/6518/2016.
Nurmijärven vihreät on jättänyt asiaan liittyen oman huomautuksensa ja huolensa. Se toivottavasti täydentää esimerkiksi Harjulan-seuran huomautusta. Huomautuksen teksti on kokonaisuudessaan tällainen:
NURMIJÄRVEN VIHREIDEN HUOMAUTUS CIRCULATION OY:N YVA- MENETTELYN ARVIOINTIIN
Nurmijärven Vihreät haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin YVA-menettelyn arvioinnissa esiintyviin puutteisiin:
1) EUROOPAN UNIOININ VESIDIREKTIIVI
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=LEGISSUM:l28002b&from=FI
Vesipuitedirektiivinen tarkoituksena on estää vesimuodostumien tilan huononeminen ja se kattaa kaikki joet, järvet ja pohjavedet. Tavoitteena on ollut saavuttaa ”hyvä tila” vuoteen 2015 mennessä. Circulationin mahdollisen toiminnan vaikutuksia ei ole huomioitu riittävästi tästä näkökulmasta, eikä ympäristöselvityksessä ole otettu lainkaan esille mahdollisia yhteisvaikutuksia Röykän maanläjityspaikan kanssa, joka sijoittuu Myllyojan valuma-alueelle. Myllyoja laskee Lepsämänjokeen, joka tunnetusti laskee Vantaanjokeen. Tällä hetkellä jokaisen em. vesistön tila on vain tyydyttävä. Vesistövaikutukset on ohitettu toteamalla, että Circulationin toiminta ei tule tapahtumaan pohjavesialueella, kun taas direktiivin tavoittelema hyvä taso tulee koskea pohjavesien lisäksi kaikkia pintavesiä, sisämaanvesiä ja jokisuiden vaihettumisalueita.Kiintoaineen ja kemikaalien päätyminen Lepsämänjokeen vaarantaa mahdollisuudet täyttää vesipuitedirektiivin edellyttämä hyvä ekologinen tila, johon Suomi on velvoitettu.
2) TOISTUVUUSLASKELMAT
Mitoittavana sateena on käytetty tunnin rankkasadetta, kun tarkastellaan useiden tuntien virtaamaa altaan läpi. Sadetapahtuma olisi syytä sovittaa paremmin tarkasteltavan ilmiön mittakaavaan. Eli tarkastella esimerkiksi 5h sadetta, joka vastaavalla toistuvuudella on yli 50% suurempi.
Koska laskeutusallas olisi toiminnassa bioterminaalin käyttö- ja rakennusajan 40 vuotta, olisi syytä tarkastella myös harvinaisempia kuin kerran 5 vuodessa tapahtuvia rankkasateita. Vaikka laskeutusallas pidättäisi laskennoissa käytetyn rankkasateen mukana tulevan kiintoaineksen, tulisi tarkastella kuin paljon kiintoainetta pääsee vesistöön tätä harvinaisemmilla rankkasateilla. Esimerkiksi kerran 10 vuodessa toistuva sade toteutuu 40v jaksolla 98,5% todennäköisyydellä ja 1/100 sadekin 33% todennäköisyydellä. Tätä ei ole selvityksessä lainkaan huomioitu.
Etelä-Suomessa pienten valuma-alueiden huippuvirtaamat syntyvät rankkasateissa. Näiden määrittämiseen rankkasateet ovat hyvä menetelmä. Ympäristövaikutusten kannalta olennaisin ei ole niinkään huippuvirtaama, vaan laskeutusaltaan kyky pidättää kiintoainetta. Talvella valunta on pientä ja laskeutusallas saattaa jäätyä myös pohjasta. Kevättulvan aikaan laskeutusaltaassa on todennäköisesti jääpeite ja altaan tilavuus on jään vuoksi selvästi kesäaikaa pienempi. Näin ollen myös kyky pidättää kiintoainetta heikkenee. Nopeassa sulannassa saattaa käydä niin että sulamisvedet sekä osa kiintoaineesta kulkeutuu jään päältä jokeen. Tämä täytyisi myös selvittää. Ilmastonmuutos voimistaa rankkasateita. Sademäärät lisääntyvät ja tämä muutos painottuu rankkasateisiin.
3) BETONIMURSKEEN KEMIKAALIT
Betonin valmistuksessa käytetään erilaisia kemikaaleja, jotka saattavat aiheuttaa terveydellisiä haittoja jo rakennuksessa oleskeleville elollisille. Nämä kemikaalit ovat nousseet keskustelun alle vasta tällä vuosituhannella. Ympäristövaikutusten -arvioinnissa ei ole huomioitu betonimurskeen sisältämien kemikaalien vaikutuksia ihmisille tai muille elollisille olennoille.
Pölyn terveys- ja ympäristövaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi. Yleisötilaisuudessa toimitusjohtaja Marcus Mannerlan mukaan pölyn leviäminen ehkäistäisiin paloautoilla???!!! Murskeen sisältämät kemikaalit leviävät valumavesien mukana, myös ympäristöön, viimeistään siinä vaiheessa, kun hulevesien tasausaltaiden vesi tulvii yli. Tasausaltaat eivät estä pölyä leviämästä, jos murskaustoiminnassa kastelu ei ole ollut riittävää esimerkiksi talviaikaan. Tällöin pöly leviää altaiden ulkopuolelle ja kemikaalit valuvat sateiden mukana Lepsämänjokeen.
Tavallisimpia kemikaaleja betonissa nykyään ovat polykarboksylaatit, jotka eivät ole helposti hajoavia vaan niiden pitoisuudet lietteellä käsitellyssä maannoksessa olivat merkittäviä. (https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52009DC0208&from=HR)
Aiemmin betonin notkistamiseen on käytetty melamiini- ja naftaleenisulfonaattipohjaisia aineita, joista on seurannut mm. ammoniakki- ja formaldehydipäästöjä sisäilmaan; miten sellaiset aineet voivat olla turvallisia luontoon ja vesistöihin levitessään? (https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-rakennusmateriaalina/lisaaineet/) .Edellämainitut esimerkkeinä, käytössä on myös lukuisa joukko muita.
Kemian-lehden artikkelin 11/2013 mukaan viranomaisvalvonnassa betoniriskien kohdalla on musta aukko. Betonin valvonta on keskittynyt materiaalin rakennusteknisiin ominaisuuksiin, mutta terveysvaikutusten arviointi on käytännössä unohdettu, ja ympäristöarvioinnissakin on isoja aukkoja. Betonin lisäaineiden koostumukset ovat tuotesalaisuuksia, eikä niiden sisältö ole edes viranomaisten tiedossa. Artikkelin mukaan ympäristöministeriöstä, Tukesista tai Betoniteollisuus ry:stä ei löydy asiantuntemusta kertomaan betonin vaikutuksista terveyteen. Ei löydy myöskään tutkimustietoa betonin murskauksen yhteydessä vapautuvien kemikaalien vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle. (http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/11/Betonin_pimea_puoli_Kemia-lehti_11_11_2013.pdf )
4) KIVELÄN LUONNONSUOJELUALUE
Tarkempi selvitys Kivelän luonnonsuojelualueen luontoarvoista ja hankkeen mahdollisista vaikutuksista niihin on kokonaan tekemättä muutoin kuin norojen ja liito-oravan osalta. Vaikutusarviointia on tältä osin pidettävä merkittävän puutteellisena.
Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Kivelän luonnonsuojelualueen luonnontilaiseen noroon, ja kuitenkin joissakin selostuksen osissa noron yli on linjattu vaihtoehtoinen/varatieyhteys. Yhteyden toteuttamisella on väistämättä vaikutuksia noroon, joten niitä olisi tullut myös arvioida.
5) LIIKENNEVAIKUTUKSET
Liikennevaikutusten arviointi on täysin puutteellinen. Arviointi on tehty oletuksella, että liikennöinti tapahtuu Lahnuksen ampumaradalle vievän tien kautta, vaikka Espoon kaupunki on tehnyt päätöksen, että kulkua sen kautta ei sallita.
Vaihtoehtoisen liikennöintireitin (Kuonomäentie – Kiialanmäki) arviointi on puutteellinen. Arvioinnissa ei ole huomioitu Kuonomäentien erittäin huonoa kuntoa, osittain puuttuvaa kevyen liikenteen väylää, tien todella haastavia talviolosuhteita eikä myöskään Kiialanmäen täydellistä soveltumattomuutta raskaalle liikenteelle. Yleisötilaisuudessa toimitusjohtaja Mannerla totesi teiden kunnostuksen kuuluvan yhteiskunnalle. Arviota näistä kustannuksista ei ole missään.
6) YHTEENVETO
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on useita puutteita, joista osa on merkittäviä. Merkittävimpinä puutteina Nurmijärven Vihreät pitää vesistöön kohdistuvien ympäristövaikutusten ja riskien arvioinnin puutteellisuutta, Kivelän luonnonsuojelualueen läheisyyden huomiotta jättämistä sekä vaikutuksia tiestöön ja liikenteeseen.
Nurmijärvi 29.9.2019
Leni Pispala Pauliina Pukarinen
Nurmijärven Vihreät ry.
On tärkeää, että mahdollisimman moni jättää asiasta mielipiteensä. Jättämäämme huomautusta saa vapaasti käyttää pohjana omalle postilleen. Myös Harjula- seura on tehnyt ansiokkaan huomautustekstin, joka on kaikkien käytettävissä. Se löytyy täältä: www.harjulaseura.com/38318.
Hanketta on viety läpi osin kovin kyseenalaisin keinoin ja sen vaikutuksia ympäristölle sekä ihmisille että luonnolle jätetty huomioimatta tai vähätelty. Pidämme myöskin enemmän kuin kyseenalaisena, että ympäristövaikutusten arvioinnin tehnyt Ramboll Oy ja sen konsultit saavat palkkansa Circulation Oy:ltä. Tässä taitaa pitää kovasti paikkaansa sanonta: ”Sen lauluja laulat kenen leipää syöt”.
Nyt on aika olla aktiivinen!